Haaveilua

maanantai 30. joulukuuta 2013

Lisääntynyt vapaa-aika on tuonut mukanaan ongelman - minulla on liikaa aikaa haaveilla. Ja haaveitahan on monia. Olen esimerkiksi jäänyt koukkuun etuovi.comiin ja katselen päivittäin asuntoja (ja taloja!).  Lisäksi haaveilen uudesta autosta (vanhassahan ei ole niin yhtään mitään vikaa) ja katselen melkein päivittäin myös koiranpentuja.

Melkein päivittäin surffailen vielä airbnb-sivustolla ja mietin, että mihin matkustaisi - ah niitä asuntoja! Myös lentoja tulee kytättyä. Haaveilen näin nyt muutaman esimerkin mainitakseni Pariisin matkasta, Barcelonan matkasta, Berliinin matkasta ja Madridin matkasta. Lisäksi vielä aloin tänään haaveilla, että pääsisin aina niin ihanaan Lontooseen taas. Pohjois-Italiakin houkuttaisi. Ja Etelä-Ranska. Näitä matkakuumeita ei auta yhtään se, että selailen päivittäin useampia matkablogeja. Veri vetää maailmalle, mutta työt hankaloittaa vapaa-ajan viettoa! Olen viimeisen vuoden aikana kuitenkin vaan kahdesti käynyt Gambiassa ja taisin Ranskassa ja Virossakin pyörähtää. Mikä sitä ihmistä vaivaa, että ei voi olla tyytyväinen täällä ihanassa koto Suomessa. (Lappiin ois muuten kiva päästä taas!)

Olen kyllä tällä hetkellä myös aika tyytyväinen elooni Helsingissä. Tämä kaupunki on valloittanut sydämeni, vaikken uskonut niin käyvän. Vaikka Helsinki on kiireinen kaupunki, on se samalla täynnä tunnelmaa. Tykkään siitä, että koko ajan tapahtuu ja ympärillä on elämää. Haaveilenkin jopa tässä siitä, että muuttaisin lähemmäksi kaupunkia. Nyt kun asustan ihan kaupungin laitamilla. Luulenpa, että miehenikin pitäisi siitä - kaupungin sykkeessä asumisesta. 

 Menin pitkästä aikaa junalla tänään Helsinkiin ja tuli monia muistoja siinä hetkessä, kun junassa tuli kuulutus "saavumme Helsingin päärautatieasemalle..". Ikkunasta näkyi Linnanmäen maailmanpyörän valot ja muuta tuttua maisemaa. Tuli mieleen ne kerrat kun teininä matkattiin Helsinkiin viettämään vaikkapa viikonloppua. Ne pienet jännityksen tunteet. Into ja halu kokea uutta. Helsinki tuntui isolta (ehkä hiukan jännittävältä) ja täynnä mahdollisuuksia olevalta kaupungilta. Ei ne tunteet loppujen lopuksi ole kovin paljon muuttuneet. Nyt tämä vaan on koti. 

Ihan illan piristykseksi muutama kuva pienestä rakkaastani;







Ne meni nyt väärään järjestykseen. Mutta ei haittaa. 
Ihana se on silti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan