Surun juhlaa ja ilon hetkiä

Pari päivää häittemme jälkeen saimme kuulla surullisemman uutisen. Äitini äiti nukkui pois. 

Lauantaina suuntasin saattamaan mummiani viimeiselle matkalleen. Mummi oli jo elänyt täyden elämän, vuosiakin oli kertynyt jo 91. On se silti aina surullista, kun toinen poistuu maallisilta majoilta ja usein jättää monet kaipaamaan. Itse en meidän mummin kohdalla juurikaan osannut enää surra. Mummi oli jo vuosia maannut dementoituneena sairaalahoidossa ja mielestäni oli jo hyvä aika jatkaa matkaa. Vaikka mummia kaipaankin. Onneksi muistoja on monia ja niitä saa jakaa toisten kanssa.

Kuolemaan suhtautumiseni on muutenkin muuttunut viime vuosien aikana. En oikein tiedä mikä muutoksen on saanut aikaan, ehkä vankkumaton luotto Jumalaan. Olenhan yllättäen melko uskonnollinen ihminen ja luotan siihen, että jokaisella on aikansa ja paikkansa. Kuolema on ajatuksena myös jotenkin lohdullinen. Ajatus siitä, että joskus pääsemme takaisin kotiin ja rauhaan. Aiemmin jopa hieman pelkäsin kuolemaa, se tuntui lopulliselta ja vaikealta asialta. Mutta ei enää. Tokikin pelkään sitä, että joudun rakkaistani luopumaan. Varsinkin jos se tapahtuu ennen aikojaan. Mutta silti. Toisen kuollessa en sanoisi hyvästi, vaan sanoisin näkemiin. 

Saarnaajan kirja 3:1-9

 Kaikella on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
 Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta,
 aika surmata
ja aika parantaa,
aika on purkaa
ja aika rakentaa,
 aika itkeä
ja aika nauraa,
aika on valittaa
ja aika tanssia,
 aika heitellä kiviä
ja aika ne kerätä,
aika on syleillä
ja aika olla erossa,
 aika etsiä
ja aika kadottaa,
aika on säilyttää
ja aika viskata menemään,
 aika repäistä rikki
ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti
ja aika puhua,
 aika rakastaa 
ja aika vihata, 
aika on sodalla 
ja aikansa rauhalla.









Pakenin hautajaisten jälkeen Kuopioon ystäväni hellään huomaan. Täällä saan levätä.

4 kommenttia

  1. Osanotot. Kirjoitit niin kauniisti <3 Lämpimät halit!

    VastaaPoista
  2. Osanotto. Onneksi on aina muistot. :)

    Hanna-Maire

    VastaaPoista
  3. Tuo saarnaajan kirjan kohta on yksi lempiraamatunkohdistani! Millä tavalla olet uskonnollinen? Uskotko Jeesukseen? Tuoreemmasta päivityksestäsi huomasin, että tykkäät katella telkkaria. Suosittelen alfatv.fi:tä.

    -Niina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tohtisi määritellä uskoani. Uskon Jumalaan ja uskon Jeesukseen, mutta varmaan melko omalla tavallani :) Ja kiitos vinkistä, Alfatv onkin jo tuttu :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.