Pages

Tuleva terveysintoilija

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut ruoasta. Vuosien varrella olen kehittynyt ruoanlaittajana ja oppinut monenmoista. Ruoan kanssa leikkiessä hienointa on kuitenkin se, että joka päivä voi oppia jotain uutta ja kokeilemalla voi löytää ihan uusia makumaailmoja. Viime vuosina olen kiinnostunut enemmän ja enemmän siitä, mitä suuhuni laitan. Erilaiset ravintoarvot ja muut ovat asioita jotka kiinnostavat - vielä olen melko aloittelija, mutta koko ajan tiedän lisää. Tuossa jopa haaveilin ravitsemustieteen perusopinnoista. Lähinnä mielestäni siis on tärkeää syödä puhdasta ruokaa, mutta kaikki kohtuudella. Ihan täysin raakaruokaihmistä minusta ei esimerkiksi saa, enkä tahdo alkaa vegaaniksi (en edes vegetaristiksi) tai noudattamaan paleo-ruokavaliota. Mutta näitä kaikkia voi yhdistellä ja sitten kun ei jaksa kokkailla voi hyvällä omatunnolla tilata pitsat. 

Olen jo siis pikkuhiljaa siirtynyt esimerkiksi luomutuotteisiin ja valkoisen sokerin olen vaihtanut muihin korvaaviin. Toki näistä joustan - koska välillä on pakko. En ole oikeastaan muutenkaan missään asiassa kovin ehdoton, joten se soveltuu myös tähän ruokavalio asiaan. Meillä ostetaan kuitenkin kaupasta pääsääntöisesti luomua ja lähellä tuotettua. Miehenikin osaa jo ne kaksi tärkeintä: Suomi ja luomu. Niillä päässee pitkälle. En koe järkeväksi ostaa esimerkiksi espanjasta tuotuja luomutomaatteja, kun vieressä on suomalaisia. Mitä lähempää, sen parempi.



Käytiin viikonloppuna kirjamessuilla ja sieltä tarttui matkaan esimerkiksi nuo kaksi ylläolevaa kirjaa. Molempia olen tässä kuola suun pielestä valuen selaillut ja taidan Berliinin matkan jälkeen alkaa leipomaan ainakin tuota alempaa läpi. Tuo Spelttiopus oli hienoinen pettymys, vaikka sieltäkin monta monituista kokeiltavaa löytyi. Ehkä odotin hieman liikoja. Kirjamessut sinällään olivat myös hienoinen pettymys. Kokonaisuutena melko toimiva ja ainakin perheen afrikkavahvistukselle ainutkertainen ensikerta - hieman oli hämmentyneen oloinen mies seuranani alkuun. Samaan aikaan olleet ruokamessut saivat hieman enemmän mielenkiintoa heräämään ja matkamessuille hän lupautui jo seuralaiseksi. Ei siis nyt ihan traumatisoiva kokemus. Mutta minulle pettymyksen aiheita olivat lähinnä ammattikirjallisuuden puuttuminen ja englannin kielisen kirjallisuuden vähyys. Toki ymmärrän, että eivät ehkä kosketa kovin suurta kävijäkuntaa. Lastenkirjoja minulla suurimmaksi osaksi tarttui mukaan kummitytöille ja muille pienille.

Olin niin iloinen, että siitä syystä täytyy jakaa tämä lähikaupaste tehty löytö:


Melkein harmittaa lähteä Berliiniin, kun ei ehdi keittiöön näillä leikkimään. Taisi tuo mies jo lähes syödäkin koko paketin. Ehkä niitä löytyy vielä loppuviikostakin.


Kirjoittaessa soi tämän hetken SE levy.

(Olisi pitänyt alkuun laittaa sellainen varoitus: Sisältää ajatuksenvirtaa vailla järkevää pointtia. Mutta väliäkös hällä.)

2 kommenttia:

  1. Nuo taatelit on kyllä hyviä (- tosin arvaamattoman sokerisia) ja olleet myös mun vakkariherkkuja pitkään. Mä olin kirjamessuilla su- alkuillasta. Oltiinko yhtä aikaa? SL

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on herkkua! Mutta tosiaan melko makeita, ei ihan jokapäiväistä herkkua siis. Me oltiin lauantaina aamupäivällä messuilemassa, eli ei yhtä aikaa. Harmi, olisi ollut kiva nähdä :) Haleja sinne <3

      Poista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan