Leipomuksia

torstai 19. maaliskuuta 2015

Ostin muutama viikko sitten jostain syystä banaaneja. Kovin usein meille ei meinaan niitä ostella, koska niitä ei tule syötyä. Nuokin ostamani banaanit päätyivät tummumaan hedelmäkorissa, mikä johti siihen että tein pitkästä aikaa banaanikakkua. Kerran tuota kakkua tein ja se katosi saman päivän aikana, joten toivoin tälle käyvän samoin. Ja kävihän sille - kävi jopa niin, että mieheni piilotteli kakkua vierailulla olevilta vanhemmiltani, sillä seurauksella, että huonoa omaatuntoa paikataksemme leivoin vanhemmilleni oman kakun. 

Totesin tuon jälkeen, että ei meille kannata niitä banaaneja ostaa edelleenkään - ei me niitä syödä. Mutta mitä tekee mieheni - saapuu kotiin koulusta mukanaan tertullinen banaaneja. Taka-ajatuksena banaanikakku. 

Muutaman päivän saivat tummua hedelmäkorissa nämäkin banaanit, tuli niistä jopa osa syötyä ihan sellaisenaan. Tänään aloin itse tekemään töihin juustokakkuja, mieheni hetken seuraili vierestä ja totesi;

"Tänään minä kokkaa kakku banaani."

Mikäs siinä.

Hetken päästä jo leivoimme rinta rinnan, onneksi isossa uudessa keittiössä se on mahdollistakin. Minä tein omiani, ohjetta hieman soveltaen, samalla toiselle ohjetta tulkaten. Oli mitat ja sokerit hieman sekaisin, mutta suhteellisen hyvin tuo sujui. Vielä en tiedä lopputulemasta, koska kakku on vasta jonossa menossa uuniin, mutta hyvältä tuo näyttää. Parasta tässä kuitenkin on toisen onnistumisen ilo, pieni lisä aurinko tähän muutenkin niin aurinkoiseen päivään.

Mieheni usein jaksaa kehua;

"Minun vaimo on hyvä kokki kakku!"

Pus kiitos, niin sinäkin rakas. 

2 kommenttia:

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan