- Sanotaan, että lapsiveden maku muuttuu sen mukaan, mitä äiti syö. Näin jo kohdussa lapsi oppii uusia makuja ja mahdollisesti synnyttyään on moniruokaisempi. Miten ja miksi asiaa on tutkittu? Onko joku tutkija maistellut odottavien äitien lapsivesiä?
- Miksi Oivariini paketissa on merkitty yksi kulma avaamista varten? Aukeaa se paketti niistä muistakin kulmista muuten, ihan kapinahengessä on vältettävä sitä "avaa tästä" kulmaa.
- Miksi ihminen (ainakin minä) kiintyy esineisiin ja paikkoihin? Vaikka järjellä voisi ajatella, ettei esimerkiksi auto kovin loukkaannu jos sen vaihtaa, niin silti se tuntuu jotenkin pahalta.
- Ymmärrän luonnon monimuotoisuutta suht hyvin ja esimerkiksi hyttyset, hämähäkit, muurahaiset ja käärmeet ovat minusta ihan ymmärrettäviä olioita. Mutta punkit - ei mitään hyötyä kellekään? Vai käyttääkö joku muu eläin juuri niitä ravintonaan?
- Jos olisit vaikkapa sota-alueella tai muuten vaarallisessa tilanteessa ja joku asiansa osaava sinua käskyttää, niin eikö olisi järkevää tehdä niin kuin toinen sanoo, eikä lähteä sooloilemaan. Miksi joillekin ihmisille moinen on kovin vaikeaa?
- Jollain tapaa edelliseen liittyen; miksi joillekin ihmisille omien virheiden myöntäminen on lähes mahdottomuus? Esimerkiksi monen teinin täytyy väittää vanhemmille vastaa, vaikka tietäisivät olevansa väärässä - miksi, oi miksi?
- Muutokset ovat usein pääasiassa ihan hyvä juttu, vaikkei alkuun siltä tuntuisikaan. Mutta toisaalta, miksi muuttaa jotain, joka on vuosien mittaan osoittautunut menestykseksi? Esimerkiksi S-ryhmä teki mielestäni ihan emämunauksen kun meni muuttamaan Rosson konseptia - listalta lähti esimerkiksi pannupitsat ja samaten katosi raastepöytä sekä se taivaallinen valkosipulikastike. Olen nyt puoli vuotta manannut tätä asiaa ja antanut tuolle uudistuneelle paikalle kaksi uutta mahdollisuuttakin, mutta en anna enää yhtään. Typeriä muutoksia ja mainostamanne salaattipitsa kuulostaa myös typerältä! (Kapinoin vahvasti tätä muutosta vastaan.)
- Miksi joskus ohittaa omat vaistot? Jos vaikka tuntuu, että jollain ei ole kaikki hyvin, niin miksi ei kysy tarkemmin. Onko itsensä suojelua sulkea silmänsä ja jättää asia sikseen?
- Toisaalta taas; miksi on joskus niin vaikeaa pyytää apua? Miksi täytyy yrittää pärjätä, vaikka voisi saada apua ja tukea?
Ihan pohdinpa vaan kaikenlaista, kun on aikaa.
Mitä te pohditte?
Ei kommentteja
Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.