Paras ja kaunein

Tänään oli hyvä päivä!

Minä en ole oikein koskaan päässyt kunnolla eroon siitä paljon puhutusta alkuraskauden väsymyksestä, vaan olen kärsinyt koko raskauden aikamoisesta väsymyksestä. Siihen on varmasti monia syitä ja ehkä valotan niitäkin joskus tulevaisuudessa. Mutta tuon jatkuvan väsymyksen vuoksi sitä osaa eri tapaa nauttia näistä päivistä kun on energiaa. Eilen sain myös nauttia sellaisesta päivästä ja heti perään toinen samanmoinen! Vaikka pakko kyllä sanoa, että aamulla ei siltä ihan tuntunut. 

Eilen nautin aamupäivän jalkahoidosta ja jalkahieronnasta - lopulta päädyin tähän ratkaisuun, kun oli pakko ne kynnet saada leikattua ja nyt on väriäkin. Tuon hemmottelumaratonin jälkeen vietin aikaa ystävän kanssa, mikä piristää aina. Illalla taidettiin vielä reippailla ja käytiin tekemässä viikko-ostokset ihan automarketissa asti. 

Tänään suuntasin iltapäiväksi aurinkoiseen Helsinkiin. Treffattiin mieheni kanssa romanttisesti Rautatieaseman edessä ja suunnattiin lounaalle. Täysin vatsoin jatkettiin matkaa Kaisaniemeen Radio Aallon Helsinki päivän konserttiin - täsmäiskuna kukas muukaan kuin Elastinen. Ihmeteltiin mennessämme hirmuisen pitkää jonoa ja mietittiin mihin ihmiset jonottaa (mietti moni muukin, kun salakuuntelin). Me tallustettiin suvereenisti jonon ohi ja muutaman sadan muun kanssa luovittiin sisään jonon sivuilta. Vähän harmitti ne kuuliaiset, jotka jonottivat - tuntui eräs rouva puhuvan, että 45 minuuttia jonottivat. Meillä meni ehkä 10 minuuttia. Mutta Ela lunasti lupauksensa viihdyttämisestä ja ilon tuomisesta - eihän sitä voinut muuta kuin hymyillä auringon paistaessa ja musiikin raikuessa. Vähän yltyi tämä pallomaha jammailemaankin! Tuntuivat myös tyypit innostuvan äitinsä innostuessa, meinaan sen moista meininkiä oli vatsan seudulla. Väsynein jaloin, mutta hymy huulilla suunnattiin kotiin päin - olisi ollut monta hyvää artistia nähtävänä, mutta kun ei jaksanut seisoskella. Se vähän harmittaa.

Random kuvitusta Instagramin puolelta; 

Kesäkynnet part 1 ja 2. 

Nautin tästä näpertelystä ja ylipäänsä pitkistä kynsistä vielä kun voin. Tässä jo suunnittelen seuraavia. 

Pallomahalla viikkoja 33.

Olen koko kevään enemmän ja vähemmän joutunut välttelemään virkkaus ja neulonta puuhia. Olkapää on vaivannut sen verran, että ei ole kestänyt tuollaista rasitusta. Nyt olen viime viikkoina pikkuhiljaa uskaltanut alkaa kokeilemaan ja kokosin tuollaisista löytyneistä sateenkaaritilkuista peittosen vauvoille - muutaman lisätilkun tein tuosta vaaleanlilasta. Nyt on tekeillä jo toinen peitto, joskin siitä tuntuu tulevan ikuisuusprojekti, joka paisuu ja paisuu. 

Nyt sormet ristiin, että vielä huominenkin olisi energinen päivä. Nimittäin vanhempani suuntaavat Helsinkiin ja majoittuvat meille - mieheni lähtee appiukkonsa kanssa jalkapalloakin katsomaan. Vanhempieni lisäksi veljeni tulee lounaalle ja tämähän kokonaisuus tarkoittaa sitä, että huominen aamu menee touhutessa. Onneksi mieheni hoitaa siivouspuolen, niin minä voin keskittyä kokkaamiseen. Nyt jo uunissa tuoksuu vaniljainen mustikkapiirakka jälkiruoaksi. 

How's your summer starting?