Somekriisi

Olen potenut monen muun kriisin rinnalla somekriisiä. Lähinnä kriiseilen blogin ja Instagramin suhteen. 

Blogikriisin aiheita;

- kelle kirjoitan? Kirjoitanko itselleni ja siten, miten itse haluan ja mikä minua kiinnostaa. Vai kirjoitanko teille lukijoille, ketä siellä sitten onkaan.

- kuka tätä lukee? Harmittavan vähän tiedän teistä lukijoista, lukuunottamatta jo vakiintunutta porukkaa, joista on jo tullut tuttuja. Ja sitten niitä tuttuja, joiden tiedän lukevan - ystäviä ja tuttavia. 

- mistä kirjoitan? Nykyisellään tämä on tällainen sekametelisoppa. Se on toisaalta aika totuudenmukainen läpileikkaus meidän elämästä, toisaalta tuntuu että se on jotenkin sekavaa. Yritin joskus ruoka- ja leivontajuttuja eriyttää omaksi blogiksi, mutta se ei kuitenkaan lopulta ollut luontevaa. Nykyisellään on mukavaa, kun aina ajoittain joku kommenttiboksissa kyselee ja antaa näin vinkkejä kirjoitteluun.

- mitä jaan; mitä en? Nykyisellään jaan aika avoimesti meidän arkea ja elämää. Se tuntuu toisaalta luontevalta ja esimerkiksi tyttöjen kuvia olen uskaltanut jakaa. Pitkään sitä seikkaa pohdin, mutta päädyin kuitenkin tähän. 

- Blogger vai joku muu kanava? 

- miten uusia ulkoasu, kun itse ei osaa? (Tämä on vain minun oma esteettinen kriisini.)

- miksi kirjoitan? Se suurin kriisin aihe. 

Jatkan toistaiseksi, mutta näitä käyn läpi. Voi olla, että laitan pillit pussiin tai teen jotain radikaalia. 

Ajatuksia?

7 kommenttia

  1. Samoja kriisejä tuntuu olevan bloggareilla aika ajoin. Ehkä paras on kun ei mieti liikaa, kirjoittaa inspiraation iskiessä, mistä milloinkin.

    Omat rajat toki hyvä tietää, että missä menee oma yksityisyyden raja.

    Kyllä se suunta löytyy 😊.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuntaa etsimässä joo. Päätin jatkaa samalla sekavalla linjalla - meidän arki on sekavaa, joten blogikin saa olla.

      Poista
    2. Ja hei lisäys: Toivoit kommentteja, ymmärrän täysin, mustakin ne on kivoja. Itse tykkään myös vuorovaikutuksesta eli että kommenttiin tule myös joku vastaus. Se myös (ainakin mua) motivoi kommentoimaan. Ja jos itsellä joku kommentoi, tekee usein mieli vierailla toisen blogissa 😊.

      Poista
  2. Komppaan agabaa... lukijana iloitsen tytärten kuvia sillä he ovat niin suloisia ja "kaksin aina komeampi" ;) me lukijatkin tietty voitaisi kommentoida aktiivimmin !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Vielä toistaiseksi jaan tyttöjen kuvia, saa nähdä tuleeko se muuttumaan tulevaisuudessa..

      Poista
  3. Löysin blogisi viime viikolla, olen jäänyt seuraamaan. Jutut tytöistä on kivoja. Itselläni on kaksospojat, isommat jo ja blogisi myötä olen muistellut paljon kaksosten vauva-aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva kun olet mukana! Kivaa, että siellä on muitakin monikkomammoja :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.