Nelikuiset

Meidän tytöt täyttää tänään neljä kuukautta.

 Unbeliavable.

Lasten myötä olen täysillä ymmärtänyt sanonnan siitä, miten aika lentää. 

Isoja neitejä meillä jo asuukin. On hirvittävää huomata tuo kehityksen tahti, kun toisaalta tahtoisi kovin pitää lapset aina pieninä, mutta toisaalta ei malttaisi odottaa sitä kasvuakaan. (Taidan ihmetellä tätä joka kuukausi?) 

Käytiin neuvolassa tapaamassa lääkäriä tänään ja tytöt sai ainoastaan kehuja. Hyvin kasvavat ja lääkäri kehui tyttöjen jäntevyyttä sekä jämäkkyyttä. Meille edellisellä kerralla annettiin voimavaralomakkeet täytettäviksi ja aiheet keskusteltaviksi - nyt lääkäri/hoitaja kyselivät meidän voimavaroista. Todettiin, että me jaksetaan ihan hyvin. Ollaan aika hyvä tiimi, mikä helpottaa arkea - lasten hoito ei siis ole kummankaan vastuulla yksin. Toki itse hoidan tyttöjä yksin isämiehen ollessa koulussa, mutta myös minun koulutuspäivinäni isä on lasten kanssa. Tarvittaessa saadaan myös apuja isovanhemmilta (varmaan saataisiin useamminkin, jos pyydettäisiin). Eli meillä siis menee melko hyvin, vaikka itse sanonkin. Myönsin kyllä, että syödään liikaa herkkuja, kun lääkäri kyseli liikunnasta ja ruokavaliosta. 

Mitat meidän neideillä oli tänään;

Neiti A 

6 160 g 
61 cm

Neiti B

5 865 g 
61 cm

Neiti A on edelleen luonteeltaan rauhallisempi. Hermostuu harvoin, oikeastaan vain nälän tai väsymyksen yllättäessä. Tykkää naureskella ja jutustella. On aikamoinen velmu ja olenkin varma, että tulevaisuudessa hänestä kasvaa sellainen jekuttelija. Tykkää seurailla ympäristöä ja viihtyy pitkän tovin vatsallaan lattialla. Kovasti yrittää kääntyä itsekin selältä vatsalla, enkä usko että kaukana on onnistuminen. Tuettuna seisoskelu on huippua ja istumaan on kova tahto myös. 

Neiti B on meidän perheen prinsessa. Tämä tättähäärä tietää mitä tahtoo ja ilmaisee tahtonsa. Pääasiassa on hyväntuulinen ja myös jutustelee paljon (erityisesti aamutuimaan). Tykkää seisoskella tuettuna kuten siskonsakin ja yrittää myös kovasti istumaan. Sylissä "vauva-asennossa" tulee lähes automaattisesti huuto. 

Molempien neitien lempipuuhaa on tuon seisoskelun lisäksi leikkimatolla oleilu. Yhdessä on kiva puuhailla ja usein kuuluukin kova kälätys kun siskokset leikkii. Kädet tytöt ovat löytäneet ja parin ensimmäisen päivän ihmettelyn jälkeen niitä kovasti myös käytetään. Kaikkeen (erityisesti äitin tukkaan) on kiva tarttua ja illalla nukkumaan mennessä tartutaan tiukasti sormeen kiinni. Toisiaan tytöt pitävät myös paljon kädestä kiinni, erityisesti leikkimatolla touhutessaan. Suuhun nyrkki eksyy myös usein, lienee hampaita tulossa kuolan määrästä päätellen. Myös siskon nyrkki eksyy välillä suuhun vaihtelun vuoksi. Neiti B tykkää myös purulelusta, kun iskä pitää sitä kädessään. 

Kova touhu on siis meillä joka päivä päällä. Onneksi vielä maistuu päiväunet ja yötkin menee suht rauhallisesti. 

Ps. Tällä viikolla tulee oikein blogitykitystä, nimittäin joka päivälle on ajastettu teksti. Tehokasta viikkoa kaikille!