Maidottomat yöt

Meidän tytöt ovat olleet aina melkoisia maitojuoppoja. Maito maistuu päivin ja öin. Kahdeksankuukautisneuvolassa lääkäri kyseli tyttöjen yömaitoilusta ja kerrottiin, että tytöt pääasiassa pari kertaa yössä heräävät/havahtuvat syömään. Lääkärisetä ei asiaa nähnyt mitenkään ongelmallisena, kehotti jatkamaan samalla tapaa, jos se meistä tuntuu hyvältä. Huomautti kuitenkin, että varsinaisesti lapset eivät enää maitoa öisin tarvitse, koska päivisin menee jo kiinteitäkin hyvin alas. 

Minusta oli mukavaa, kun saatiin tehdä päätös ihan itse. Monessa kohtaa olen törmännyt siihen, että neuvolassa ollaan käskytetty tekemään asiat jollain tietyllä tapaa, mikä on minusta jotenkin väärin. Meillä on onneksi ollut mukavia terkkareita ja tuo ihana lääkäri, jotka antavat päätäntävallan vanhemmille, mutta neuvovat asiallisesti. 

Mutta niin. Me emme kokeneet vielä tuolloin pari kuukautta sitten, että tytöt olisivat valmiita luopumaan yömaidosta. Niinpä me jatkettiin, koska se ei meille suuren suuri ongelma ole ollut. Lopulta kuitenkin todettiin, että pikkuhiljaa alkaisi meille vanhemmille nämä rikkonaiset yöt riittämään ja aloimme suunnitella yömaitojen poisjättämistä. Ja sitten tehtiin vain päätös - nyt loppu. 

Illalla tytöt saivat normaalisti iltamaidon (noin 200 ml) ja kävivät unille. Tuttipullo täytettiinkin vedellä ja varauduttiin levottomaan yöhön. Sitä se olikin! Neiti A otti asian hieman sisartaan paremmin, mutta neiti B huusi lähes tunnin verran jossain vaiheessa yötä. Rauhottui hetkittäin, mutta lähes taukoamatonta itku oli. Lopulta myös äiti itki, koska onhan se lohdutonta itkettää omaa lastaan, tietäen että itkun saisi helposti loppumaan. Lopulta isä otti tytön ja he siirtyivät sohvalle jatkamaan uniaan. Pian neiti B rauhottuikin ja loppuyö meni hyvin. 

Ensimmäisen yön jälkeen tytöt olivat päivän hieman normaalia väsyneempiä ja nukkuivatkin kahdet pitkät päiväunet. Toinen yö menikin jo hyvin, neiti A nukkui äidin kainalossa ja pariin otteeseen etsittiin tutti uudestaan suuhun. Neiti B nukkui isän kainalossa, kerran oli tarjonnut vettä, minkä jälkeen neiti uinui aamuun asti. 

Kolmas yö meni ensimmäisen kaavalla, joskin neiti A nukkui koko yön. Muutenkin on tuntunut, että neiti A otti asian paljon siskoaan paremmin vastaan ja heräilee nykyään öisin harvemmin. Yhtenä yönä hän nukkui koko yön omassa sängyssään, eikä havahtunut kuin kerran tutin tippumiseen - myös itse nappasi tutin takaisin suuhunsa. Neiti B puolestaan havahtuu öisin useammin ja viime yönäkin siirtyi lopulta äitin kainaloon nukkumaan. 

Katsotaan, miten tulee jatkumaan. Seuraava isompi operaatio onkin sitten tuteista vierottaminen. Ollaan pyritty jo nyt siihen, että päivisin ei tuttia huvin vuoksi suuhun laiteta - se on lähinnä lohdutus- ja nukahtamiskäytössä. 

Selkeästi on huomannut, että ruokaa menee päivisin paremmin, kun yöllä eivät maitoa juo. Erityisesti aamupala maistuu ja juovat päälle vielä pienen pullollisen maitoa. Päivisin maitoa meillä menee 6-8 dl, riippuen ruokamääristä - eli siitä, mitä on tarjolla.