Pages

Perheen monikielisyydestä

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Äärettömän usein minulta kysytään siitä, mitä kieliä me puhutaan lapsille. Monikielisyys kiinnostaa ja siitä on (tai sen toteuttamisesta) monella oma mielipiteensä - yleensä se ainoa oikea. 

Meillähän tehdään jotakuinkin näin; minä puhun suomea ja isä puhuu mandinkaa. 

Mutta olisipa asia noin yksinkertainen. 

Suomi tulee varmasti olemaan tyttöjen pääasiallinen kieli. Onhan se kieli, jota tämän hetkinen ympäristö tukee ja kieli, jota he tulevat äidinkielenään koulussa lukemaan. Suomea puhun itse lapsille aina ja niin puhuu moni muukin lähipiiristä. Isämies puolestaan puhuu mandinkaa, joka on hänen äidinkielensä. Mandinkaa ei lähipiirissämme puhu monikaan, onneksi on jokunen isämiehen kaveri, jotka tukevat tämän kielen oppimista. 

Minulle on itselleni äärimmäisen tärkeää, että tytöt oppivat myös isänsä äidinkielen. Itsehän en tuota oikeastaan laisinkaan osaa - ymmärrän kyllä päivittäin enemmän ja enemmän, koska sitä niin paljon arjessa kuulen. Lapsille isämies myös puhuu sopivan yksinkertaista kieltä, niin on itsenikin helppo siinä sivussa oppia jotain. Isämies myös paljon puhuu puhelimessa perheensä kanssa, jolloin tytöt kuulevat kieltä enemmän keskustelumielessä - sekin tukee kivasti tämän vähemmistökielen oppimista. 

Mutta miksi on tärkeää, että tytöt oppivat jonkun afrikkalaisen heimokielen? Ensinnäkin siksi, että se on osa heidän perintöään. Gambian perheessä ei myöskään montaa englannin kielen taitoista ole - isämiehen äiti ja siskot eivät puhu englantia laisinkaan, joten kommunikoidakseen heidän kanssaan on tyttöjen hyvä tuokin kieli taitaa. Ja onhan se rikkaus osata kieliä, joita moni ei taida - mandinka on yksi läntisen Afrikan isoimmista heimoista ja jossain vaiheessa voi olla melkoinen valttikortti osata tuo kieli. 

Englantia tytöt varmasti tulevat myös oppimaan arjessa. Me puhumme usein keskenämme englantia, ihan siitä syystä, että se on helppoa. Lisäksi usein meillä on päällä englannin kielisiä uutiskanavia, joita isämies tuijottaa. Nykyään myös Disney Channel pyörittää aamuisin englanninkielisiä lastenohjelmia, joten ärsykkeitä englannin oppimiseen on myös. Se on tavallaan huono juttu, mutta toisaalta en usko sen häiritsevän suomen ja mandinkan asemaa. 

--

Tällä hetkellä tytöt selkeästi ymmärtävät sekä suomea että mandinkaa. Sanoja heiltä ei vielä kovin tule - äitiä lukuunottamatta. Mutta he reagoivat 'ohjeisiin' molemmilla kielillä, joten olen positiivisin mielin kielten oppimisesta. 

Miten teillä muilla sujuu monikielisyys? 

5 kommenttia:

  1. Mä oon samaa mieltä siitä, että haluaisin tuon pienen oppivan myös isänsä kielen ja sen osaamisella on iso merkitys myös tähän kulttuuriin sopeutumisessa..eikä siitä tosiaan haittaa ole ikinä, jos osaa useampia kieliä. Meillä minä puhun aina suomea, isä puhuu wolofia, tosin usein puhuu myös vahingossa suomea ja englantia. Meidän pieni ei osaa puhua vielä yhtään, mutta ymmärtää jo hyvin. Kuitenkin paremmin suomea, vaikka ympäristö tukeekin tällä hetkellä wolofin kieltä. Englantia kuulee myös täällä aika paljon ja keskenään puhutaan mekin välillä englantia. Vähän pelottaa oppiiko tuo puhumaan koskaan, kun ei vielä tule selkeitä sanoja yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan suomea ymmärtää, kun kuulee sitä sinulta eniten :) Vaikka voisi toisaalta kuvitella, että wolofia kuulisi yhtä paljon - ehkä jotenkin eri tavalla..

      Kyllä hän puhumaan vielä oppii! :D Toisilla kestää vähän kauemmin.. Vaikka komppaan tuossa tunteessa, koska itse ainakin odotan jo kovasti, että alkaisivat jutustelemaan tai edes tulisi selkeitä sanoja enemmän. Malttamaton äiti :I

      Poista
  2. Heippa! Löysin sun blogin hetki sitten ja lukijaksi jäin! Ihana blogi ja ihanat tytöt teillä. Mulla mies Keniasta ja meille on syntymässä ensimmäinen lapsi elokuussa, joskin vain yksi kappale :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiva, kun löysit mukaan :) Ja kiitos :) Onnea teille loppuodotukseen ja vauva-arkeen <3 Se on aika ihana vaihe se alku :)

      Poista
  3. Kiitos :) täällä kovasti jo odotellaan että h-hetki koittais! On tää odotus vaan ollut, noh.. odotusta!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan