28 -vuotias

torstai 8. syyskuuta 2016

Täytin tuossa eräänä päivänä vuosia. Äiti kertoisi todennäköisesti tarinaa siitä, miten synnyin juuri laskettuna päivänä ja ilmeisesti aika vauhdikkaasti. Sanoisi ehkä, että minulla oli kiire tulla maailmaan - aloittamaan tätä taivalta. 

Ystäväni on minua päivälleen puoli vuotta vanhempi, joten hänkin ansaitsi onnittelut. Totesi, että hänellä on hieman kriisi siitä, miten 1,5 vuoden päästä hän täyttää jo 30. En oikein osannut samaistua. Itse koen olevani jo vanha, sielultani keski-ikäinen. Eipä siis suuren suurta kriisiä tuota nämä syntymäpäivät, päinvastoin oikeastaan. Vuodet vierii ja ikää karttuu, mutta elämä sen kuin vain paranee. Odotan jo innolla sitä, kun lapset ovat teini-ikäisiä ja itse päälle neljänkymmenen. Elämä olisi toivottavasti jo vakiintuneempi ja ehkä olisin keksinyt mitä tahdon tehdä isona. 

Syntymäpäivääni vietettiin tyttöjen kanssa kaupungilla humputellen. Käytiin neiti B:n kummitädin kanssa lounaalla ja pyörittiin kaupoilla. Neidit saivat jalat alleen Espan puistossa, ettei ihan pelkästään tarvitsisi rattaissa istua. Neiti B taputti ohiajavalle presidenttiparille äitin sylistä ja osansa suosionosoituksista sai myös puistossa oleva katusoittaja. Vastaantulijoille vilkutettiin ja neiti A innostui juoksemaan koiran perässä. On nuo meidän neidit niin valloittavaa seuraa, että sydän meinaa ihan pakahtua. 


Meidän syksy rullaa tällä hetkellä eteenpäin melko omalla painollaan. Käydään töissä ja koulussa ja päiväkodissa. Vietetään laatuaikaa perheenä lattialla kasassa maaten ja pohditaan tulevaa. Vapaa iltoina lasten nukkuessa käperrytään sohvalle katsomaan elokuvaa ja laitetaan parvekkeelle kynttilät palamaan. Paljon on kaikenlaista ilmassa ja ajatukset jokseenkin levällään. Joulukuulle suunnitellaan matkaa Afrikan mummolaan ja sen avulla jaksetaan puurtaa syksyn pimeydessä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan