Huipulla tuulee


Räsävaaran näkötornille noustessa oli reidet maitohapoilla, mutta se oli sen arvoista. Tiukkaan ylämäkeen pujotteleva polku ei sovi perheen pienimmille, mutta loivempaa tietä pitkin huipulle pääsee huonompi jalkaisempikin. Auton sai kätevästi jätettyä kääntöpaikalle, minkä vieressä oli myös nuotiopaikka - jos me joskus muistettaisiin pakata reppuun ne makkaratkin. Huipulla kiipeäminen palkittiin, oli meinaan melkoiset maisemat! Voin kuvitella, kuinka kaunista tuolla onkaan auringon laskiessa ja metsän viheriöidessä tai ruska-aikaan väriloistossa. 

Me satuttiin paikalla äärimmäisen tuulisena päivänä. Heikompi hermoista olisi hirvittänyt, kun tuntui, että koko torni huojuu tuulen voimasta. Pipon päälle piti kiskoa huppu, ettei jouduta etsimään pipoja pitkin metsiä. Tytöt viihtyivät repuissaan tämän retken, maasto olisi ollut turhan haastavaa pienille jaloille. 














Villasukka-arvontaan tuli kivasti osallistujia! Kiitos kaikille, oli hauska lueskella, miten olette tänne eksyneet. Toivottavasti joku tulee uudestaankin! Villasukat on arvottu ja voittajalle laitettu sähköpostia, ehkä saan napattua testikuvat teille voittajalle lähtevistä sukista, jahka ne valmistuu. 

2 kommenttia

  1. Oih, miten korkealle olette jaksaneet kiivetä! :) Näyttää kivalta perheretkeltä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kaiken sen kiipeämisen arvoiset maisemat :) Ja oli kyllä kiva perhematka <3

      Poista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.