Pages

Meidänkin perhe safkaa

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Me syödään ravintolassa usein - ainakin kerran viikossa, joskus useamminkin. Molemmat viralliset #perheetsafkaa päivät meni meiltä ohi, mutta safkaillaan sitten muulloin. Ajoittain kahden aktiivisen taaperon kanssa ravintolassa ruokailu on vähän hermoja raastavaa ja vaatii myös meiltä vanhemmilta tietynlaista asennoitumista, mutta halutaan kuitenkin nauttia hyvästä ruoasta ja myös opettaa tytöt samaan - lisäksi ravintolaruokailu on minusta hyvää tapakasvatusta. Me syödään ravintoloissa sekä arkena että viikonloppuna, eli ihan silloin kun ei jakseta laittaa ruokaa. Harvemmin päädytään mihinkään fine dining -paikkaan, mutta on käyty ns. hienommissakin ravintoloissa. Useimmiten päädytään johonkin etniseen ravintolaan - meidän lemppareita on nepalilainen ja thai -ruoka sekä tietty afrikkalainen ruoka. Meidän lähinepalilainen, Myyrmannin Tamarin ja Vallilassa sijaitseva African Pots lienee meidän kantapaikkoja - joskin Potsissa voisi käydä vieläkin useammin. 

Me ollaan pääasiassa saatu ravintoloissa ainoastaan hyvää kohtelua, ainakaan ei ole muistiin jäänyt mitään yksittäistä huonoa kertaa. Pääasiassa tytöt käyttäytyy ravintoloissa hyvin, mutta ei meidän seurue usein jää ihan huomaamattomaksi, sen verran värikäs ja äänekäs kokoonpano ollaan. Tytöt tykkää seurustella muiden asiakkaiden kanssa ja ovatkin sellaisia viereisiin pöytiin huutelijoita - joskin ihan positiivisella tapaa. Juoksentelemaan ei tyttöjä päästetä, koska se ei kuulu ravintolaan - leikkipaikalla toki saavat leikkiä, jos sellainen on, mutta muuten istutaan pöydässä. Välillä mukana on kirjoja tai muuta viihdykettä ja aika usein jossain vaiheessa tytöt katselevat videoita puhelimesta, jotta jaksavat istua paikallaan. Ravintolaretket ovat olleet hyviä kokemuksia ja myös antaneet paljon varmuutta, on leikitty naapuripöydän sedän kanssa piilosta servettien avulla ja on luotu ystävyyssuhteita leikkipaikalla touhuillen - toisaalta on myös kiskottu verhoja alas ja singottu juomalaseja lattialle. Kaikenlaista siis. 

Usein päädytään erityisesti arkena buffetlounaspaikkoihin. Helppoa ruokailua lasten kanssa, kun ei tarvitse odottaa ruokia. Buffetista on myös helppo valita lapsille sopivaa ruokaa, joskin meidän tytöt syö melko ennakkoluulottomasti kaikkea ja hyvällä ruokahalulla. Usein buffetit ovat myös lapsille joko ilmaisia tai maksavat vain muutaman euron. Monissa  á la carte ravintoloissa on erikseen lasten annoksia, mutta me otetaan tytöille usein aikuisten annos puoliksi - esimerkiksi lähinepalilaisen aikuisten Palak paneer -annos upposi tytöille kokonaan. 




Mietin omakohtaisesta kokemuksesta kumpuavia vinkkejä taaperon kanssa ruokailuun;

- ajoita ruokailu oikein. Liian väsyneen tai liian energisen lapsen kanssa ruokailu on haastavampaa. Lisäksi kannattaa huomioida se, että lapsi ei olisi liian nälkäinen, varsinkaan jos ruokaa täytyy odottaa. 

- huomioi muut ruokailijat. Valitse sellainen pöytä, mihin syöttötuolit saa hyvin ja ehkä rattaatkin fiksusti sijoitettua lähelle. Jos ravintolassa on leikkipaikka, mitä ajattelitte käyttää, niin asettukaa sen lähettyville. 

- karta pahinta ruuhka-aikaa. Erityisesti arkena kannattaa ruokailuaika valita niin, että pahin lounasruuhka on hellittänyt ja illallisruuhka ei ole vielä alkanut. Viikonloppuna tämä on haastavampaa, koska ruuhkaa on koko ajan. 

- viihdykkeet on ihan sallittuja. Kirja tai lelu tai väritysjutut tai vaikka se tabletti/puhelin on ihan suotavia lapsen viihdyttämiseen ja rauhan takaamiseen, eivätkä ne tee kenestäkään huonoa vanhempaa. 

- ruokailun päätteeksi on hyvä siistiä pöytää ja ympäristöä vähän. Suurempia siivouksia ei tarvitse tehdä, mutta itse kerään lattialta isoimmat sotkut ja pyyhkäisen pöytää servetillä. Tämä on minusta kohteliasta, vaikka tarjoilijat saavatkin siitä palkkaa. Ja aina voi ainakin sanallisesti pahoitella sotkua.

- pienetkin lapset kannattaa opettaa olemaan kohteliaita ja esimerkiksi kiittämään tarjoilijaa. Sillä saa useimmiten hymyn tarjoilija huulille. Meillä tytöt osaavat ruoan päätteeksi kiittää ja ravintolasta poistuessa sanotaan aina heipat. 

- tarjoilijalta kannattaa kysyä, jos jotain kaipaa. Lapsille pienempi lasi tai omat aterimet tai lusikka syöttämiseen tai extra servettejä - niitä ravintolasta todennäköisesti löytyy. Palvelua saa pyytämällä. 

- nauttikaa ja ottakaa rennosti. Välillä ravintolareissu sujuu paremmin ja välillä huonommin. Älkääkä välittäkö muiden katseista tai kommenteista, teillä on ihan yhtä suuri oikeus olla ravintolassa lapsinenne kuin muillakin. 



Syökö teidän perhe usein ravintolassa?

--

Seuraathan meitä jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut


8 kommenttia:

  1. Me syödään! Toivottavasti myös tytön kasvaessa. Haluan, että tyttö oppii ravintolakulttuuria ja arvostamaan hyvää ruokaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkakaa ihmeessä ulkona syömistä myös neidin kasvaessa! Voin tunnustaa, että jossain vaiheessa teki mieli luopua leikistä kun nuo neitokaiset on niin aktiivisia, mutta olen iloinen että ei sitä tehty :)

      Poista
  2. Me olemme myös paljon syöneet kaksospoikiemme kanssa ravintoloissa. Ja aivan samoja keinoja ja sääntöjä käytetty kuin tekin :). Ovat jo 7-vuotiaita, eivätkä onneksi ole missään vaiheessa keksineet, että ravintolassa pitäisi päästä juoksentelemaan. Yhtälailla, kun matkailukin avartaa, niin juuri ravintolassa syöminen antaa oppeja elämää varten. Ainakin itse ajattelen noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, jaan ajatuksesi täysin! :) Oppeja elämää varten on hyvä keräillä vähän kaikkialta, ravintolaruokailut on hyvä keino aloittaa :) Kiitos kommentistasi!

      Poista
  3. Me syödään aika harvoin ravintoloissa, vaikkakin viimeisen viikon sisään tuli syötyä neljä-viisi kertaa, kun oltiin reissussa :D Ihan kotioloissa ollessa ei tule käytyä edes kerran kuukaudessa :D Mutta tosin näillä kulmilla tuo ravintolavalikoima ei nyt niin kauheen laaja olekaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tuo tarjonta on vähän liiankin hyvä! :) Mutta on se myös kiva, että ravintolasyöminen on vähän luksusta jos sitä harvemmin tekee. Meille se on vähän jo arkipäivää..

      Poista
  4. Hyvät vinkit laitoit, allekirjoitan täysin. Meidän isompaa neitiä vietiin kanssa ihan alusta asti ja myös sellaisiin paikkoihin, missä syödään useamman lajin ruokailut.

    Monesti olen miettinyt niitä, jotka kritisoi lasten oloa ravintolassa, että missä ne sitten oppii. Eihän voi oppia olemaan ravintolassa jos ei saa edes harjoitella.

    Omaa motivaatiota ravintolaan on laskenut erittäin tahtorikas kolmevee, joka saattaa jättää koko annoksen koskemattomaksi jos sille päälle sattuu, siinä menee usein sekin raha hukkaan. Kotihoidon tuesta ei hirveästi irtoa ravintolassa syömisiin rahaa ja silloin jos sen tekee, haluaa kivan kokemuksen kaikille (viimeksi karattiin miehen kanssa kahdestaan) :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksin karkaaminen kuulostaa hyvältä ;) Tuo kyllä vie intoa ruokailulta, jos toinen ei ruokaa syö - meillä ei vielä ole ollut sitä ongelmaa, toivottavasti ei tulevaisuudessakaan :)

      Ja itse mietin myös sitä, että missä sitä lapsi oppisi jos ei saisi ikinä käydä muualla kuin kotona ja leikkipuistossa :I

      Poista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan