Pages

Milloin luopua koirasta lasten vuoksi?

maanantai 10. huhtikuuta 2017

God spelled backwards is dog.


Meidän vintiö täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Tuo pieni otus tulee aina olemaan elämäni rakkaus ja rinnallakulkija, jota voin kiittää monesta. Kuitenkin tyttöjen syntymän jälkeen vintiö muutti asumaan vanhempieni luo ja vaikka ajatus oli, että vain väliaikaisesti, on pikkuhiljaa myönnettävä, että muutto taitaa olla pysyvä. 

En ikinä ajatellut, että luovuttaisiin koirasta lasten synnyttyä. En nähnyt moista edes vaihtoehtona, koska vintiö on niin iso osa perhettä ja todellakin paras ystäväni. Ennen tyttöjen syntymää neiti lähti vanhempieni luo lomailemaan, koska emme tienneet milloin tulee lähtö synnyttämään ja hoitopaikan löytäminen lyhyellä varoitusajalla olisi ollut haastavaa. Ajattelimme, että vintiö saa rauhassa viettää kesää mökillä ja palata sitten syksyn tullen kotiin. Halusimme antaa itsellemme aikaa totutella vauva-arkeen ja toisaalta antaa vintiölle aikaa totutella uusiin sisaruksiinsa rauhassa. 

Vintiö tapasikin siskonsa heti näiden kotiuduttua sairaalasta. Pieni nenä nuuhki siskoja innolla ja huolehdimme siitä, että kaikki lapset saivat yhtä paljon huomiota. Kesän mittaan vintiö tutustui tyttöihin meillä kotona, mökillä sekä mummolassa. Vintiö otti lapset heti osaksi laumaa ja vahti pienten unta  pysyttelemällä lähistöllä. Syksyn tullen vietettiin pari viikkoa koko perheen voimin mummolassa ja ajatuksena oli, että palatessamme kotiin lähtee myös vintiö mukaan. Toisin kuitenkin kävi ja vaikka se raastaa sydäntä, niin oli se lopulta oikea ratkaisu. 

Ikävä on kova, mutta onneksi isovanhemmat reissaavat paljon ja vintiö saa reissujen ajan olla meillä hoidossa. Saimme taannoin nauttia tuon isoimman neidin seurasta pari viikkoa ja totesin siinä, että vintiön muutto mummolaan on ollut ihan oikea ratkaisu. Siskoksilla oli hurjan kivaa keskenään, mutta vintiöstä huomasi myös sen, että innokkaat taaperot stressaavat sitä aika paljon. Iltaisin meidän olohuoneen sohvalla makoili ihan reporanka koiruus, joka oli uuvuttanut itsensä neitien kanssa touhutessaan. Ajoittain tytöt olivat isosiskolleen vähän liikaa, mutta tämä ei malttanut silti nukkua makuuhuoneen rauhassa, vaan hakeutui olohuoneeseen muiden kanssa. Onneksi päivisin saatiin vintiön kanssa nukkua rauhassa tyttöjen ollessa hoidossa. 

Tytöille vintiön seura tekee hyvää ja opettaa myös paljon. Kunniatehtäviä tytöille on vintiön taluttaminen ulkona sekä herkkupalojen antaminen. Tytöt osaavat nätisti siskoaan taputtaa ja silittää, välillä saa halatakin, kunhan mennään koiran ehdoilla. Parasta tietenkin on, kun vintiö antaa suukkoja. Kaikenkaikkiaan tytöt osaavat olla koiran kanssa todella hyvin, vaikka välillä innostutaan liikaa ja silloin puututaan tilanteeseen. 



Meidän tapauksessa päätös luopua koirasta lähti siis koiran tarpeista. Eläkepäivät vaarin kanssa lehteä lukien ja mummon kanssa lenkkeillen ovat paras juttu vintiölle. Varmasti olisi sopeuduttu myös arkeen lasten ja koiran kanssa yhdessä, mutta tämä ratkaisu sopi meille kaikille paremmin. Muutos oli myös helppo koiralle itselleen, koska hän on tottunut viettämään aikaansa mummolassa. Kokonaanhan me emme vintiöstä joutuneet luopumaan - hän on edelleen osa perhettä, asuu vain eri paikassa. 

Onko teidän perheessä jouduttu luopumaan lemmikistä lasten synnyttyä?

--

Seuraathan meitä jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan