Sain taannoin samalla viikolla kaksi kommenttia, jotka saivat minut miettimään omaa somekäyttäytymistäni. Toinen kommentoija ihasteli miten paljon touhutaan ja miten tyttöjen kansa on kiva liikkua, kun hänen samanikäinen lapsensa saa vaan kaikkialla raivareita. Toinen kommentoija ihasteli, miten paljon jaksan touhuta tyttöjen kanssa, kun hänestä tuntui että arjen pyöritys vie kaikki voimat.
Pohdin tätä tämän viikonlopun aikana paljon, kun päivittelin instagramin storieseja. Tykkään kovasti niitä päivittää ja koska kuvaan paljon kaikenlaista, niin materiaalia on. Mutta tänäkään viikonloppuna todellisuus ei ollut ihan niin ruusuinen kuin päivittämäni kuvat.
Meillä oli kyllä ihan tosi kiva viikonloppu. Isämies oli vapaalla, joten meillä oli mahdollisuus touhuta perheenä. Aloitettiin viikonloppu perinteisellä pannukakkuaamiaisella ja laiskalla aamulla. Käytiin tyttöjen kanssa aamupäivällä Matkamessuilla ja fiilisteltiin siellä esimerkiksi Eckerö Linen pisteen merenneitoa ja tanssittiin Muumien kanssa. Iltapäivällä ulkoiltiin pari tuntia koko perheen voimin nauttien lumisesta metsästä ja ilta meni elokuvan parissa. Sunnuntai alkoi puolestaan brunssin merkeissä ja sen jälkeen vaan hengailtiin, pelailtiin, tehtiin mitä tykättiin ja nautittiin kiireettömyydestä.
Ei meidän viikonloppu kuitenkaan ihan pelkkää kermaa ollut, vaan välillä revittiin hiuksia päästä ja haaveiltiin etelänlomasta yksin rauhassa. Instan idyllisten kuvien ulkopuolelle jäi vauvan kiukut, huonosti nukuttu yö, tyttöjen uhmakohtaukset ja riitelyt, pestyt pyykit, niskapaskat, auringon paljastama pöly ja likaiset tiskit.
Ja saa jäädäkin. Ei sen kaiken arjen tarvitse näkyä muille, on ihan ok vähän välillä siloitella. Somemaailmaan päätyy elämästä kuitenkin vain pintaraapaisu ja se saa olla se kauniimpi puolisko elämästä. Minulle some on inspiraatiota, ajatusten herättelyä ja estetiikkaa. On tärkeä jakaa myös vertaistukea, mutta senkin voi tehdä kauniin kautta.
Päivittyykö teillä someen vai arjen kauniit ja kivat hetket?
Ja kumpia mieluummin seuraatte - niitä arjen ikävämpiä kommelluksia vai kauniita hetkiä?
Päivittyykö teillä someen vai arjen kauniit ja kivat hetket?
Ja kumpia mieluummin seuraatte - niitä arjen ikävämpiä kommelluksia vai kauniita hetkiä?
--
Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa
Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook
Tämä somen käyttö on kyllä aiheena hyvin mielenkiintoinen. Usein myös itse mietin sitä, mitä haluan blogissani jakaa. Mitä haluan välittää? Blogi (ainakin minun kohdallani) näyttää vain hyvin pienen osan meidän elämästämme. Ja huomaan, että minä, kuten moni muukin haluaa keskittyä juuri siihen hyvään osaan, iloon, tekemiseen ja aikaansaamiseen. Monelle blogi varmasti on paikka, josta haetaan ideoita, vinkkejä ja inspiraatiota. Siinä mielessä blogi ei varmasti monesti vastaa todellisuutta tai anna ainakaan sitä täysin todellista kuvaa arjesta. Mielestäni "silottelu" kuuluu kyllä tietyssä mielessä blogimaailmaan. On ok keskittyä hyvään! Mutta joskus on hyvä myös olla todellinen. Daily Mail julkaisi vuonna 2013 mielenkiintoisen tutkimuksen: "Facebook makes you feel miserable and jealous". Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että Facebookin käyttö vaikutti opiskelijoihin (kohderyhmänä olivat nuoret opiskelijat) negatiivisesti. Käyttö herätti muun muassa kateutta ja tyytymättömyyttä omaan elämään. Mielenkiintoista :)
VastaaPoistaSepä, blogissa näkyy vain todella pintaraapaisu elämää. Ja haluan, että tämä on se kaunis puoli elämää - toki välillä voi pohtia niitä vaikeampiakin asioita. Jäin vana pohtimaan sitä, että millaisen kuvan elämästä antaa muille, kun ei tämä ihan ruusuilla tanssimista aina ole, tuleeko jollekulle paineita meidän näennäisesti ruusuisesta arjesta.
Poista