Muumimaailman taikatalvi

Meidän perheen ehdoton suosikkikohde Suomessa on Muumimaailma. Olen itse aina ihan fiiliksissä kun sinne mennään ja niin on lapsetkin. Isämieskin tykkää, kun ollaan ulkona koko päivä ja uskallan väittää, että hänkin fiilistelee Muumihahmoja meidän muiden lailla. Kesäisin Muumimaailma löytyy bucket listiltä aina, mutta nyt päätettiin suunnata sinne myös talvella. Muumimaailma on auki talvisin eteläisen Suomen hiihtoloman aikaan eli tänä vuonna enää tämän ja huomisen päivän. 

Me ajeltiin Muumimaailmaan päiväseltään Helsingistä. Lähdettiin puoli kymmenen maissa ajelemaan ja perillä oltiin puolen päivän aikaan. Oli ihana aurinkoinen talvipäivä pienellä pakkasella ja innoissaan lähdettiin seikkailemaan. Pakkailin kotona mukaan vähän keksejä ja pähkinöitä sekä termariin kuumaa mehua - harmitti vaan kovasti se, että unohdin ostaa makkaraa grillattavaksi. Vietettiinkin kiva päivä seikkaillen ja touhuten. Kassalta saatiin matkaan taikaheijastimet ja metsästettiin Muumitalossa niihin liittyviä simpukoita. Laskettiin liukurimäkeä ja piiloteltiin jäärouvalta. Yhtäkkiä ihan huomaamatta oli vierähtänyt kolmisen tuntia ja teatteriesityksen jälkeen suunnattiinkin kotia kohti. 

Talvisessa Muumimaailmassa oli oma viehätyksensä. Sinne oli kehitetty kaikenlaista puuhailua lapsille - kuten minicurlingia, mäkihyppyukkeleita ja liukurimäki. Oli Aliisan pakkasjumppaa ja Tuutikin tarinointia sekä tietysti ihanat Muumihahmot, jotka kiireettömästi ehti halailla ja kohdata lapsia. Näin talvella, kun ihmisiä oli vähemmän, pääsikin paremmin halailemaan Muumeja ja siitäpä tytöt tykkäsivät. Taikatalvi oli kiva kokemus, mutta kyllä me tykätään enemmän kesäisestä Muumimaailmasta - sitä jo innolla odotetaankin! 

Moominworld winter magic 

Moominworld winter magic

Moominworld winter magic

Moominworld winter magic

Moominworld winter magic

Moominworld winter magic

Moominworld winter magic

 Moominworld winter magic

Muumimaailma taikatalvi

Muumimaailma taikatalvi

Muumimaailma taikatalvi




Onko Muumimaailma teidän perheen suosikkikohde? 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Vyöhyketerapeuttisessa vauvahieronnassa

Yhteistyössä Perhekupla ja Hieronta Katajankerkkä

Minimies on syntymästään lähtien ollut aika perustyytyväinen vauva. Alkuun oli vähän ummetusta ja kiukkua, mutta sekin taittui ajallaan. Kakkavälien ollessa pisimmillään googlailin kaikenlaisia apukeinoja ja jumppailtiinkin kotona vatsaa. Useampikin ehdotti kokeilemaan vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa, mutta en saanut siinä vauva-arkeen totutellessa aikaiseksi moista varata. Nyt keväällä meillä on ummetuksen sijaan kärsitty hieman liiankin toimivasta mahasta ja vaikka se ei ole koko aikaa minimiestä kiusannut, on se ollut silti ikävää. Lisäksi hän on pulautellut aiempaa enemmän nyt ja öistä on tullut levottomampia. Näiden vaivojen myötä olin iloinen, kun meille tarjoitui yhteistyönä mahdollisuus kokeilla vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa.

Ollaan nyt käyty hieronnassa kaksi kertaa ja vielä on edessä ainakin yksi, mahdollisesti useampikin hoitokerta. Yhteensä vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta siis koostuu vähän vaivoista riippuen kolmesta - viidestä hoitokerrasta. Vyöhyketerapeuttisessa vauvahieronnassa käydään hieroen läpi vyöhyketerapeuttisia heijastepisteitä, joita löytyy ympäri kehoa -  tämä esimerkiksi vapauttaa lihasjännityksiä, vahvistaa verenkiertoa ja auttaa vauvaa rentoutumaan. Ensimmäisellä kerralla hieroja Hanna tutustui vähän minimieheen ja kyseli, että millainen vauva hän on ja miten meidän arki sujuu. Käytiin läpi juurikin näitä vaivoja ja pohdittiin millainen hoitojakso olisi meille sopivin. Sain myös hyviä vinkkejä oman ruokavalioni suhteen - siis vinkkejä sellaisista ruoka-aineista, jotka saattavat vaikuttaa minimiehen vatsaan ja pulautteluun. 

Pienen haastattelun ja tutustumisen jälkeen päästiin hieronnan pariin.  Meidän minimies ei ensimmäisellä kerralla kovin hieronnasta innostunut ja selkeästi tiettyjä paikkoja hieroessa oli jumeja, joiden käsittely tuntui ikävältä. Kyllä hän välillä vähän naureskelikin ja tutkaili lelua, mutta välillä tuli ihan itku ja rauhoituttiin sylissä. Hieronta tehdään hyvin vauvalähtöisesti ja vauvan hermostuessa onnistuu hieronta vaikka vanhemman sylissä. 

Toisella kerralla minimies jo nautti hieronnasta selkeästi enemmän. Pahimmat jumit lienee helpottaneet ja vaikka edelleen tuli vähän itkuakin, niin enemmän tuli hymyjä ja lopuksi hän oli ihan raukean rennon oloinen. Nyt toisella kerralla Hanna sai käsiteltyä paremmin erityisesti pulautteluun vaikuttavia paikkoja kehossa ja niistä löytyikin kireyttä. Vauvalähtöisyys tuli todennettua taas, kun käsivarret ja hartiat hierottiin samalla kun itse imetin - minimies pysyi rentona ja rauhallisena, niin hierontakin onnistui paremmin. 

Ensimmäisen hieronnan jälkeen huomattiin heti, että meidän yöt rauhottuivat. Minimies palasi vanhaan tapaansa nukkua yhden syönnin taktiikalla, kun oltiin viimeiset muutama viikko herätty vähintään kolme tai neljä kertaa. Myös vatsan toiminta on rauhoittunut, eikä se enää tunnu vaivaavan samalla tavalla. Mielenkiinnolla odotan, että miten toinen hierontakerta vaikuttaa. 

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta

vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta

Hannalla on vielä helmikuun ajan vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta hyvässä tarjouksessa - jos siis tarvetta löytyy, niin kannattaa tarttua tarjoukseen nyt. Käy lukemassa lisää täältä.

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Ihana bataattisalaatti


Ystäväni tuli kylään ja tahdoin tehdä meille lounaaksi jotain ruokaisaa salaattia. Kaapissa lojui yksi sinne unohtunut bataatti, joten päätin rakentaa salaatin sen ympärille. Ja tulipa hyvää! Lisäksi tämä oli niin kaunis salaatti, että olisi ihana koristus vaikkapa juhlapöytään. 

Rakensin salaatin vihreälle salaattipedille, jossa oli minun herkkuani pinaattia sekä ihan normi jäävuorisalaattia. Tässä toimisi oikeastaan mikä vain vihreä salaatti, mitä maukkaampi sen parempi. 

Bataattisalaatti
noin neljälle

1 (noin 300 g) bataatti
rypsiöljyä
mustapippuria
suolaa

Kuori ja pieni bataatti pieniksi lohkoiksi. Pyöräyttele öljyssä ja mausta suolalla sekä pippurilla. Paahda uunissa 225 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes bataatti on kypsää.

reilusti vihreää salaattia (esim. pinaattia ja jäävuorisalaattia)
puolikas kurkku
200 g fetajuustoa
noin 300 g kikherneitä
punasipulia
siemensekoitusta

oliiviöljyä
balsamicoa

Kokoa salaatti lautaselle tai salaattikulhoon. Revi huuhdeltu salaatti pohjalle, pilko päälle kurkku ja punaispuli. Huuhtele ja valuta kikherneet ja levitä salaattipedille. Murskaa päälle feta ja ripottele siemenet. Nosta lopuksi päälle uunilämpimät fetapalat ja ripsottele pinnalle oliiviöljyä sekä balsamicoa. 

Tarjoile esimerkiksi hyvän siemennäkkärin kera kevyenä lounaana.




--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Sokerimaalausta lasten kanssa

Meillä on tällä viikolla sairasteltu ja oltu siis jumissa sisällä. Välillä noiden kahden aktiivisen neidin kanssa sisällä hengailu ei ole niin kovin kivaa, koska vaikka he olisivat sairaana, niin energian määrä ei tunnu yhtään hiipuvan. Tai ainakin koko ajan pitää keksiä jotain tekemistä. Meillä on kertynyt melkoinen arsenaali kaikenlaista sisäpuuhaa - mielellään maalataan tai piirretään, muovaillaan muovailuvahalla tai taikataikinalla, leivotaan tai näperrellään hama-helmillä. On kuitenkin kiva keksiä uusia juttuja, kun vanhat alkaa kyllästyttään.

Alkuviikosta me päätettiin kokeilla vähän erilaista maalaustekniikkaa, nimittäin sokerimaalausta. Paperi sivellään ennen vesivärejä sokerivedellä ja kun siihen maalaa sitten väreillä, alkaa värit elämään ihan uudenlaista elämää. Tytöt olivat aika innoissaan tästä kokeilusta, eikä vähiten varmaan siksi että sokerivedessä oli kiva dippailla sormea ja maistella makeaa. 





     
Sokerimaalaus kaikessa yksinkertaisuudessaan:

Sekoita 1 dl sokeria ja 0,5 dl vettä, kiehauta pari minuuttia niin, että sokeri sulaa. Jäähdytä. 

Sivele paperi (me teipattiin paperit pöytään, niin pysyi tasaisena) sokeriliemellä ja maalaa päälle vesiväreillä. Ihaile värin leikkiä sokeripinnalla. 

Maalaamisen jälkeen kannattaa valmistuneet taideteokset kuivattaa hyvin tasossa, itse annoin kuivua seuraavaan päivään. Kuivuneen työn pintaan muodostuu kaunis kiille, kun sokeri kovettuu. 

Me tehtiin useampikin taideteos - ne kauniimmat ei tallentuneet näihin kuviin, noi ekat oli vähän sotkuja. Yli jääneen sokeriveden laitoin pakastusrasiaan odottamaan seuraavaa maalauskertaa. 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut



Lundby nukkekoti DIY

Ostin jo pitkän aikaa sitten tytöille nukkekodin, kun se kirppiksellä tuli vastaan. Suunnittelin ja suunnittelin sen tuunausta, koska se oli jo hieman kulahtanut ja kaipasi pientä piristystä. Suunnittelu kestikin odotettua kauemmin ja lopulta tytöt saivat nukkekodin leikkeihin vasta tänä jouluna. 

Oikeastaan oli ihan hyvä, että nukkekoti unohtui kaapin päälle, koska vasta nyt tytöt osaavat sillä leikkiä nätisti. Luulen, että vuosi sitten nukkekoti olisi vielä saanut kärsiä rajujen taaperoiden käsissä, mutta nyt he ovat jo taitavia leikki-ikäisiä ja osaavat (muistaessaan) kohdella nukkekotia paremmin. 

Tuunasin nukkekodista seinät ja lattiat. Ostin dc-fix tarraa lattioihin ja sillä saikin siististi laitettua lattiat kuntoon. Seiniin tilasin Minimaailmasta nukkekodin tapettia ja liimaa. Seinien tapetointi olikin melkoinen operaatio ja muutama ärräpää lensi sitä tehdessä, mutta viivottimen ja pitkän pinnan kanssa lopulta onnistuin jotenkin. Osassa seinistä on askartelupaperia ja sekin pelitti ihan hyvin, joskin yhtä siistiä se ei ole kuin tapettiseinät. Nukkekotiin löysin tavarat ennen joulua Lidlistä ja ainakin vielä olen tosi tyytyväinen ostokseen, koska ne paitsi näyttää kivalta, ne myös kestää tyttöjen leikeissä. Osa nukkekodin jutuista on minun lapsuudestani säästynyt.

Asukkaina meidän tyttöjen nukkekodissa on joulukalenterista paljastuneita pieniä prinsessanukkeja ja sekalainen seurakunta eläimiä, löytyy sieltä välillä legoukkeleitakin. 

Lidl dollhouse furniture

Lidl dollhouse furniture

Lidl dollhouse furniture

Lidl nukketalon kalusteet

Lidl nukketalon kalusteet

Lidl nukketalo kalusteet

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Maailman paras omenapiirakka

Tätä maailman parasta omenapiirakkaan tehtiin syksyllä useampaan otteeseen. Vaikkei nyt ole mitenkään omenakausi, niin ajattelin jakaa tämän herkun - tähän sopivat kaupasta löytyvät talviomenat hurjan hyvin. 


200 g voita
1,5 dl fariinisokeria
3 dl jauhoja
1 kananmuna
3/4 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

reilusti omenaa, ainakin 5-6 kpl
kanelia
fariinisokeria

Sulata rasva ja sekoita kulhossa sokerin kanssa. Lisää jauhoja hiljalleen, niin ettei taikinasta tule liian kuivaa. Ota sivuun kahvikupillinen taikinaa. Lisää taikinakulhoon muna, maito, leivinjauhe sekä vaniljasokeri. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Kuori (tai älä kuori, ihan sama) ja pieni omenat kulhoon. Mittaa joukkoon fariinisokeri sekä kaneli ja pyörittele omenanpalat hyvin mausteissa. Kaada omenanpalat piirakkataikinan päälle ja ripottele pinnalle sivuun alussa jätetty taikina. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. 

Nauti vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa lämpimänä. 


Sain ohjeen alunperin ystävältäni ja se on vähän muokkautunut matkan varrella. Ystäväni kertoi, että tämä on herkkua tehtynä melkein mistä vain hedelmästä ja seuraavaksi ajattelinkin varioida tätä vähän. 


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook 


Neljä kuukautta vanha

Voihan minimies!

Hän on jo neljä kuukautta vanha ja jaksaa valloittaa sydämiä. 





Käytiin neuvolassa tsekkaamassa tän hetkiset mitat ja samalla lääkärisetä kertoi, että kaikki sujuu mallikkaasti.

7340 g
64,3 cm

Meidän minimies on iloinen ja tyytyväinen lapsi. Hän hymyilee ja nauraa paljon, eikä turhia itkeskele. Harmi tulee oikeastaan vain väsyneenä ja nälkäisenä, sekä tietty silloin kun sattuu. Vierastamaankaan hän ei vielä ole alkanut, vaan naureskelee kaikille yhtälailla. Hän viihtyy nykyään tosi hyvin leikkimatolla,  erityisesti silloin kun siskot leikittää. Hän myös leikkii mielellään käteen sopivilla leluilla, lemppari tällä hetkellä on tyttöjen vanha rapinalelu. Kovasti kiinnostaa tarttua kaikkeen ja saakin olla tarkkana, ettei jätä pöydällä teekuppia pienten käsien ulottuville. Ihan hetkessä vauvamaisuus on kadonnut ja tilalle on tullut isompi, ympäristöään enemmän hahmottava lapsi. 

Me mennään edelleen täysimetyksellä ja niin saa jatkua ainakin vielä reilu kuukausi. Katsellaan kiinteitä sitten lähempänä puolen vuoden ikää, voi olla että menee vähän ylikin aloitus. Kasvun suhteen kiinteiden aloituksella ei ole kiirettä. Pienet vaatteet ollaankin pakattu pois, nyt käytössä on joitain 62/68 kokoisia ja enenevissä määrin 68/74 kokoisia. Housut on edelleen melkein kokoa isommat, muuten jää lahkeet lyhyeksi. 

Yöt nukutaan pääasiassa yhden syötön taktiikalla, välillä kahden. Käydään nukkumaan illalla noin kymmenen aikaan ja heräillään aamulla kahdeksan maissa. Päiviin mahtuu patit pidemmät unet ja jotkut pikkutorkut. Yöt minimies on aina nukkunut kainalossa, eikä yhtää  iltaisin jää yksin nukkumaa. Päivisin unet maistuu parhaiten ulkona vaunuissa tai autossa, jos ollaan reissussa.

Sellainen meidän minimies. 

Onko muita nelikuisia ruudun takana?



--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook

Kaksosuuden plussat ja miinukset

Tänään vietetään kansallista kaksosten päivää. Sen kunniaksi ajattelin pohtia kaksosuuden plussia ja miinuksia omasta näkökulmastani. Kaksosuus on ehkä yksi maailman siisteimpiä juttuja ja koen olevani hyvin onnekas saadessani seurata tyttöjen suhdetta. 

Kaksostytöt

Hyviä puolia kaksosuudessa on paljon. Aina on se paras kaveri rinnalla ja siispä myös aina löytyy leikkikaveri. Näin vanhemman näkökulmasta se on myös ehdoton plussa, että on kaksi samanikäistä - kotona ja reissussakin lapsilla on aina seuraa toisistaan, eikä tule tylsää. Äiti saa paljonkin aikaiseksi, kun lapset leikkii keskenään, joskin erotuomariksi joutuu melko usein. Rinnalla kasvaa ihminen, joka sinua parhaiten ymmärtää - toinen osaa lohduttaa toista ja tarpeen vaatiessa tulkata asioita äidille. Siskosta saa seuraa kaikkeen, oli sitten kyse leikeistä tai vaikka vessassa käymisestä. Aina on joku, jonka kanssa vaihtaa karkkipussista ne lempparikarkit ja siskolta saa apua kaikessa - sekä kenkien pukemisessa että äidin jekuttamisessa. Kasvaessaan he myös auttavat toisiaan asioiden opettelussa, esimerkiksi kävelemään toinen oppi hurjan nopeasti nähtyään siskon esimerkin. 

Huonoja puolia lienee se, että kaikki täytyy jakaa. Ei ole omia leluja, tavaroita tai vaatteita, vaan kaikki on yhteistä. Aina joutuu tekemään asioita vuorotellen, eikä esimerkiksi saa aina istua pikkuveljen vieressä tai painaa hissin nappulaa joka kerta- tosin tämänhän voi tietty tehdä myös yhdessä. On myös huono juttu, jos on siskon kanssa mikä  samanlainen maku ja esimerkiksi ihastuu samaan poikaan - siitä voi saada aikaan verisiä riitoja, jolloin sisko on ihan tyhmä. Saattaapa väliin (tai hyvin usein) käydä myös niin, että sinua syytetään (ainakin osittain) siskon typeryyksistä. Huono puoli on myös se, että kaikki luulevat siskosten olevan samanlaisia ja usein heidät sekotetaan. Äitin mielestä ehdottomasti huonoin puoli onkin se, että ihmisiltä unohtuu kaksosten olevan kaksi ihan omaa persoonaansa ja heidät niputetaan usein samaan nippuun. 

Itse näin äitinä koen kuitenkin kaksosuuden olevan enemmän siunaus kuin kirous, mielenkiintoista nähdä mitä tytöt ovat mieltä kasvaessaan. On myös mielenkiintoista seurata sitä, että onko minimiehelle hyvä vai huono juttu syntyä kaksosten veljeksi - huomion määrä ainakin on taattu, mutta usein hän joutuu siskosten riitakapulaksi. 

Ihanaa kaksostenpäivää kaikille tuplille ja heidän vanhemmilleen! ❤

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook