Pages

Juhannuskuulumisia

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Kotiuduttiin alkuillasta viimein juhannuksen vietosta. Kotimatka kesti ruhtinaalliset seitsemän tuntia ja siinä pahimmassa ruuhkassa istuessa sai tosiaan etsiä sisäistä zen-mestariaan. Päästiin kuitenkin ehjänä perille ja se on pääasia! 

Me vietettiin juhannusta mummon ja vaarin kanssa maalla. Nykyisin kesämökin virkaa ajava maatila on äitini lapsuudenkoti ja siellä on vietetty monta hyvää kesäistä hetkeä - yhdessä mummon ja ukin kanssa sekä heidän poismentyään ystävien ja muun perheen kanssa. Toivottavasti meidänkin tytöt saavat luoda tuolla hyviä muistoja ja jatkavat meidän jälkeen siellä käymistä. 

Meidän juhannus meni aika leppoisasti. Saunottiin ja syötiin ja leikittiin ja potkuteltiin ja luettiin kirjoja. Minä makasin aika paljon vällyjen välissä nenäliinapaketin kanssa ja katsoin vähän liian monta jaksoa Bonesia. Kotiuduttiin lopulta päivää suunniteltua aiemmin, että tyttöihin tarttunut ärhäkkä kesäflunssa ehtisi laantua ennen ensi viikon reissuja. 

Kuvat kertokoot oman tarinansa;










Miten teidän juhannus sujui? 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut


Miksi lapsia hankitaan?

torstai 22. kesäkuuta 2017

Eräänä iltana. 

❤❤

 Tytöt ovat nukkuneet tovin jos toisenkin ja itsekin päätän kömpiä unten maille. Siivoilen keittiön loppuun ja keräilen lelut kasaan - pientä siisteyttä arjen keskelle. Takana on pitkä päivä, joka alkoi liian aikaisin. Päivään on mahtunut paljon uhmaa ja kiukuttelua, mutta myös paljon iloa ja naurua. 

On neiti A:n vuoro nukkua kainalossani ja hän onkin valloittanut sängyn pyöriskelemällä. Annan toisella puolella nukkuvalle neiti B:lle suukon ja hiippailen omalle puolelleni sänkyä. Nostan lattialle tippuneen tyynyn ja siirrän neiti A:n keskemmälle sänkyä. Itse kömmin sänkyyn peiton alle ja painan pääni tyynyyn. Uninen neiti A nostaa äkkiä päätään ja etsii katselleen unensa keskeyttänyttä häiriötekijää. Hän huomaa minut ja kömpii kainalooni. Hän painaa päänsä rinnalleni, huokaisee ja sanoo;

"Äiti r'akas"

❤❤



Aina ajoittain joku pohtii, että miksi niitä lapsia 'tehdään'? Tässä vastaus. 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Äitiyteni aakkoset

tiistai 20. kesäkuuta 2017

A niin kuin auto - hyödyke, josta olen päivittäin kiitollinen. Vaikka haaveilen säännöllisesti autosta luopumisesta, koska se olisi ekologisempaa ja taloudellisempaa, niin en kyllä osaisi elää ilmankaan. Paikasta toiseen liikkuminen, kaupassa käyminen ja kaikenmaailman ex tempore -retket ovat vaan niin paljon yksinkertaisempia toteuttaa kun pihassa seisoo oma auto.

B niin kuin banaani - tyttöjen herkkua. Itsekin olen oppinut lasten saamisen jälkeen syömään banaania sellaisenaan, se on välillä ollut ainoa järkevä asia, minkä on nopeasti saanut syötyä.

C niinkuin celcius-aste - lasten synnyttyä on tullut ihan eri tavalla kyttäiltyä lämpömittaria. En osannut ajatellakaan kuinka hankalaa ja moninaista voisi olla lasten vaatetus. Välillä tekisi mieli pysytellä vain sisätiloissa.

D niin kuin d-vitamiini - voihan vitamiini. Poden talvisin usein huonoa omatuntoa kun unohdan antaa tytöille d-vitamiinit. Onneksi tätä nykyä he osaavat pyytää 'pittiä'.

E niin kuin eläimet - neitokaiset rakastavat kaikenlaisia eläimiä. Kesän retkikohteina onkin monia kotieläinpuistoja ja eläintarhoja.

F niin kuin Facebook - vertaistuki ja samanhenkiset ihmiset. Lastenvaatteita, ruokaohjeita, suomalais-afrikkalaisia perheitä ja kaikenlaista muuta löytyy tuosta aarreaitasta. Välillä se vie vähän liikaa aikaa, mutta en osaisi olla ilmankaan.

G niin kuin google - kun ei jotain tiedä, niin onneksi on Google. Ainakin tämän äidin perustyökalu. 



H niin kuin hiukset - minulle harmaita hiuksia aiheuttaa tyttöjen hiusten hoito. Odotan sitä aikaa, että he antavat minun rauhassa laittaa ja letittää.

I niin kuin ilo - sitä lapset tuovat mukanaan päivittäin.

J niin kuin jäätelö - äitin ja vähän lastenkin herkku.

K niin kuin kaksoset - en ikinä ajatellut saavani kaksosia ja nykyään en osaisi ajatella olevani vain yhden lapsen äiti.

L niin kuin laulu - meillä lauletaan paljon.

M niin kuin maaseutu - minulla on aina ollut pieni kaipuu maalle asumaan ja lasten synnyttyä tämä kaipuu on kasvanut. Onneksi neiti A:n kummitäti asuu maalla, niin voidaan käydä siellä kyläilemässä ja syömässä viinimarjoja suoraan puskasta.

N niin kuin nauru - meillä raikaa nauru päivittäin. Tytöt kikattavat yhdessä tai äidin/iskän pelleillessä. Itselläkin on välillä vatsalihakset kipeänä jatkuvasta nauramisesta. 



O niin kuin oma - pikkuhiljaa meille on rantautunut 'minun' -ajatusmaailma. Aiheuttaen sen, että saan säännöllisesti toimia erotuomarina.

P niin kuin Pikku Kakkonen - tytöt ovat viimein (saako noin sanoa?) oppineet katsomaan telkkaria. Pikku Kakkonen katsotaan melkein päivittäin, useimmiten aamutouhujen yhteydessä. Tyttöjen lemppari on Nalle ja Apina.

Q niin kuin q-ukko - suomenkielen turhin kirjain lienee Q, mitenkään syrjimättä. Tyttöjen kuuntelemassa aakkoslaulussa Q on yhtä kuin kuu-ukko, joten niinpä myös minun aakkosissani. 

R niin kuin rakkaus - äitiys on opettanut uuden tavan rakastaa. Äitiys on rakkautena erittäin voimakasta, enkä voi sanoa aiemmin sellaista kokeneenikaan.

S niin kuin suukko - suukkoja meillä jaellaan paljon. Pyynnöstä ja pyytämättä. 

T niin kuin telmiminen - tyttöjen telmimistä on ilo seurata. Joskus se päättyy riitaan, mutta useimmiten se on hyväntahtoista painia.

U niin kuin uiminen - Kyproksen lomalla tytöt innostuivat uimisesta. Olisivatpa mökillä halunneet järveenkin jo, mutta 10 asteinen vesi vähän vei uimahaluja.




V niin kuin vapaa - varsinaista vapaata ei äitiydestä saa, eikä tavallaan haluakaan. Välillä on kuitenkin kiva viettää vähän omaa aikaa ja se tulee aina tarpeeseen.

W niin kuin woima - voimaa äitiydessä tarvitsee, ehkä W antaa sille vähän lisäpontta. 

X niin kuin x-asento - illalla kun tytöt ovat uinahtaneet tekisi mieli heittäytyä x-asentoon olohuoneen lattialle, mutta useimmiten tiellä on järjetön kasa leluja, jotka pitää siivota pois. 

Y niin kuin ystävät - äitiyden voimavara nro 1. Minulla ei kovin montaa ystävää ole arjessa mukana fyysisesti, mutta onneksi on some ja etäystävät.

Z niin kuin zzzz - uni ja sen tärkeys on äitiyden aikana korostunut. Tällä hetkellä onkin ihan vallatonta kun tytöt nukkuvat niin hyvin ja aamuisin me vanhemmat heräillään usein ennen lapsia. On pitkästä aikaa levännyt olo! 

Å niin kuin Åbo - minulla on jonkinlainen Turku innostus ja haaveilen kesäretkestä koko perheen voimin.

Ä niin kuin äiti - onneksi äitinäkin voi aina soittaa omalle äidille.

Ö niin kuin ötökkä - yritän päästä omista ötökkä-ällötyksistäni eroon, koska neitokaiset ovat kovin innoissaan ötököistä tällä hetkellä.


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Äitien pakomatka Porvooseen

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Me karattiin eilen ystävän kanssa päiväksi Porvooseen. Rauhassa kierreltiin ja seikkailtiin. Valittiin se reitti, mikä miellytti eikä mietitty, että pääseekö siellä liikkumaan rattailla. Kierreltiin rauhassa kauppoja ja tutkittiin tavaroita, ei tarvinnut vahtia samalla kahta elosalamaa ja pelätä, että tavarat tippuu hyllyiltä. Syötiin jätskiä ja kakkua ja ruokakin lämpimänä. Oli ihanaa olla vaan ja keskittyä johonkin muuhunkin kuin lapsiin. Vaikka kuinka noita riiviöitä rakastaa, niin välillä niistä kaipaa lomaa ja silloin on onni kun naapurissa asuu äitiystävä, jonka voi värvätä kaveriksi karkumatkalle. 













Pienen karkumatkan jälkeen jaksaa kiukutteluakin kuunnella ihan eri tavalla. 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Arkista parisuhteenhoitoa

torstai 15. kesäkuuta 2017






Näin kesällä ja lomalla on luksusta se, miten paljon aikaa ehtii varastaa parisuhteelle. Mökillä ollessa voi käydä yhdessä ihan vaan kävelyllä tai soutelemassa ja tottakai saunaan saa illalla suunnata ihan kaksistaan. Tämän ilon mahdollistaa isovanhemmat ja siitä ollaan kiitollisia. Arjessa parisuhteenhoito välillä (meillä ainakin) jää vähän jalkoihin ja sen kyllä ajoittain huomaakin. 

Kävin siinä yhdessä soutelun lomassa pohtimaan, että miten me ollaan näiden vuosien aikana onnistuttu arjessa ylläpitämään parisuhdetta ja päätin listata ne muutamat konkreettiset keinot ylöskin. 

- yhteiset ruokailuhetket. Niin koko perheen kesken kuin ihan kaksistaankin. Varsinkin tyttöjen vauva-aikana usein istuttiin tyttöjen nukkuessa pöydän ääreen rauhassa ja keskityttiin ruoan lisäksi toisiimme. Edelleen varastetaan päiväuniaikaan yhteinen kahvihetki tai illalla iltapalahetki.

- haaveilu. Yhdessä voi haaveilla vaikka lottovoitosta tai kodin rakennuksesta Gambiaan tai vaan pitkästä viikonlopusta Tukholmassa. Haaveilu on kuitenkin sellainen yhdessäpitävä voima, koska jos ei olisi tulevaisuudenkuvaa yhdessä, niin se vähän huolestuttaisi. Ja onhan haaveilu aina kivaa.

- löhöily sohvalla ja sarjamaraton. Tätä harrastettiin tyttöjen vauva-aikaan paljon. Iltaisin uppuduttiin vaikka Washingtonin politiikkaan Scandalin kautta tai jotain muuta hömppää. Väsyneenä ei aina jaksanut sen kummempaa, niin toisen kainalossa makaaminen oli ihan luksusta.

- ajan antaminen toiselle. Yhteisen ajan viettäminen on tärkeää, mutta on myös tärkeää antaa toiselle omaa aikaa. 

- yhteisten vapaahetkien hyödyntäminen. Joskus harvoin talven aikana sattui niin, että meille sattui isämiehen kanssa yhteinen arkivapaa tyttöjen ollessa hoidossa ja otettiin niistä päivistä kaikki irti - puuhattiin yhdessä ja nautittiin lapsivapaasta.

Me hyödynnetään välillä myös mummoa ja vaaria lastenhoitajina, kun siihen on mahdollisuus. Silloin harvoin lähdetään esimerkiksi elokuviin ja syömään. 

Miten teillä ylläpidetään parisuhdetta arjessa?


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Neiti A ja cornrow't

maanantai 12. kesäkuuta 2017



Minusta aukinainen afro on mielettömän kaunis ja erityisesti meidän neiti A:lla on luonnostaan erittäin kaunis pyöreä afro. Aukinainen afro tarvitsee kuitenkin melkoisen paljon hoitoa ja ylläpitoa pysyäkseen kauniina, joten ollaan vähän yritetty pitää hiuksia kiinnikin. Hiustenhoito on ollut aiemmin aikamoista taistelua, mutta kun löysin oikean hiusharjan sekä -öljyn on kiukuttelun määräkin vähentynyt. Nykyään hiustenharjaus on jopa suhteellisen miellyttävä kokemus. 

Ollaan pääasiassa pidetty hiuksia erilaisilla ponnarivirityksillä kiinni ja neiti A:lle olen välillä tehnyt lettejäkin. Nyt sain kuitenkin ensimmäistä kertaa ihan ajan kanssa letitettyä neidin tukan ja siitä tuli aika kiva! Haen letti-inspiraatiota erinäisistä blogeista ja erityisesti fanitan My Exploration Emman lettitaideteoksia - niinpä ajattelin että voisin pienesti kopioida päivän letti -kategorian itsekin ja esitellä teille näitä satunnaisia virityksiä. Vielä ollaan kaukana kunnon taideteoksista, mutta olen suhteellisen ylpeä näistäkin tekeleistä. Taivaankappaleet olivat ilmeisesti suotuisassa asennossa, kun neiti A antoi rauhassa letittää. Kenties päivän touhuilut mummon ja vaarin kanssa sekä altaassa pulikointi ja sauna uuvuttivat neitokaista tarpeeksi. Osansa saattoi olla myös Youtubella ja isämiehen antamilla rusinoilla, mutta oikeastaan ihan sama - pääasia, että neiti pysyi aloillaan. 

Tällä kertaa letitin cornrow't väärinpäin ja niitä tuli yhteensä kuusi kappaletta. Väärinpäin siksi, että se on minulle jostain syystä luontevampaa ja tämä letitys toimi kokonaisuudessaan harjoitteluna, niin tämä oli helpompaa. Jakauksetkin on vähän sinnepäin, keskitytään niihin kunhan tekniikka muuten on ensin hallussa. Kivat niistä tuli silti ja hyvin ovat kestäneet pari päivää. 

Kiinnostaako meidän päivän letit? 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut


Kaksonen yksin

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Käytiin alkuviikosta viettämässä sateista aamupäivää HopLopissa. Se on ihan meidän tyttöjen paikka kun saa kiipeillä ja touhuta - pakko myöntää, että itsekin nautin siellä touhuamisesta. Tyttöjen touhuja on myös ihana seurailla välillä normaalista poikkeavissa ympyröissä - jotenkin heidän keskinäinen yhteytensä korostuu uusissa tilanteissa. 

Tällä kertaa kävi niin, että melko pian saapumisemme jälkeen isämies lähti neiti A:n kanssa vessareissulle ja me jäätiin neiti B:n kanssa touhuamaan. Yhdessä siskonsa kanssa melko rajustikin leikkineestä lapsesta kuoriutui siskon poistuttua hyvin rauhallinen, jopa vähän ujo neiti. Hän varovaisesti kierteli ja kävi säännöllisesti tsekkaamassa äidin läsnäolon. Tuntui, että neiti oli hieman hukassa ilman sisartaan - kuin jotain puuttuisi. Onneksi sisko palasi pian ja leikit saivat jatkua ennallaan. 

Havahduin tuossa tilanteessa taas siihen, miten erottamaton kaksikko nämä neitokaiset ovatkaan. He ovat aina olleet tiivis parivaljakko, joka välillä rakastaa rajustikin, mutta silti sisko on paras. Ihan muutamia kertoja tytöt ovat viettäneet pidempiä aikoja erikseen. Gambian lomalla me neiti B:n kanssa vietettiin muutama lepopäivä neiti A:n ollessa isänsä kanssa liikkeellä ja Suomessa erikseen on tullut oltua lähinnä toisen sairastaessa tai erillisillä lääkärireissuilla. 






Välillä pohdin sitä, että miten voisin tukea neitien kasvua yksilöinä, mutta toisaalta taas haluan vaalia tätä erityistä suhdetta, mikä heidän välillään on.

Miten teidän perheen sisarukset, onko erottamattomia parivaljakkoja? Ja miten muut kaksosperheet, millaisia kaveruksia teillä on?  


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Äiti uupuu kuvista

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Valokuvissa on kiteytyneenä äärimmäisen paljon hetkiä ja ne tuovat mieleen muistoja. Minusta on ihanaa dokumentoida arkea kuviin ja otankin kuvia paljon. Nykyään se on helppoa puhelimellakin, mutta usein kannan mukanani myös kameraa. Arjen otokset tallentuvat useammin puhelimeen, koska se on lähes aina käden ulottuvilla, mutta pyrin ottamaan kamerankin välillä arjessa esille - vaikkapa ulos leikkeihin tai ystävän luona vierraillessa. Blogin myötä kuvia tulee varmasti otettua enemmän kuin jos en tätä kirjoittaisi. Minusta on ihanaa palata kuvien hetkiin ja selailla vanhoja kuvia ja teenkin sitä säännöllisesti. 

Olen kuitenkin havahtunut viime aikoina siihen, että itse puutun kuvista usein. Esimerkiksi meidän Kyproksen loman sadoissa kuvissa on vain muutama missä minäkin olen. Sama juttu molempien Gambian matkojen kuvissa. Arjen kuvissa en vilahda koskaan - ihan kuin minua ei olisikaan. Jos minulle jotain tapahtuisi, niin tytöille ei jäisi kovinkaan monia kuvamuistoja minusta ja vanhempina tytöt voivat ihmetellä, että missä olin heidän tärkeinä hetkinään - olenko aina vaan se tyyppi kameran takana. 

Isämiehestä ja tytöistä on paljon kuvia, koska minulle niiden ottaminen on luontevaa ja haluan ne hetket tallentaa. Isämiehelle ei kuitenkaan ole luontevaa kuvailla hetkiä ja ottaa kuvia muuten vaan. Itse en puolestaan usein pyytämällä pyydä, että minua kuvattaisiin, koska en viihdy kameran edessä kovinkaan hyvin. Täytyisi muuttua itsekkäämmäksi ja pyrkiä olemaan välillä toisellakin puolella kameraa - ehkä kesän retkiltä saan kuvia itsestänikin.


Rakas ystäväni nappasi minusta ja tytöistä tuon ylläolevan kuvan - minusta se on ihana ja täynnä rakkautta ❤

Onko muilla samaa ongelmaa?

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Kesäinen couscoussalaatti

torstai 8. kesäkuuta 2017

Vietettiin taannoin kesäpäivää ystävän kanssa piknikillä. Aurinko paistoi ja lämmitti, tytöt touhuilivat ja tutkivat ympäristöä ja me saatiin istua nauttimassa herkkuja - ei yhtään hullumpi tapa viettää päivää. Ei sattunut edes mitään suurempia vahinkoja tai ultimaattisia sisarustappeluja - vähän viltti kastui vedestä ja itse sain noukkia salaattia takaisin lautaselle, mutta se on kai ihan normaalia.

Suunnittelen kovaa vauhtia tyttöjen synttärikemuja ja niiden tarjoiluja. Hyödynsin myös piknik-eväitä tässä touhussa ja koeajoin synttäreille suunnittelemaani salaattia. Tätä salaattia meille tarjoili itseasiassa ensi kertaa alkukesästä ystäväni ja ihastuin siihen niin, että yritin kopioida sitä parhaani mukaan - 9/10 sanoisinko. 

Kesäinen couscoussalaatti
reilusti 2 hengelle

1 dl couscousia
2 dl vettä

1 pienehkö punasipuli
8 miniluumutomaattia
kourallinen basilikanlehtiä
noin 0,5 dl aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleina
pari ruokalusikallista siemensekoitusta
noin 100 g fetapaloja öljyssä

Valmista ensin couscous pakkauksen ohjeen mukaan - minun ohjeeni oli, että 1 dl couscousia ja 2 dl kiehuvaa vettä sekoitetaan ja annetaan seistä noin 10 minuuttia. Anna valmiin couscousin jäähtyä hyvin. 

Silppua sipuli sekä basilika ja pieni tomaatit. Aurinkokuivattuja tomaatteja voi myös hienontaa hieman, mutta jos kaupasta on tarttunut mukaan valmiita suikaleita, niin ne käyvät myös sellaisenaan. Sekoita kaikki ainekset jäähtyneen couscousin joukkoon ja lorauta lopuksi sekaan hieman fetapalojen öljyä. Sekoita hyvin ja anna tekeytyä jääkaapissa hetki ennen tarjoilua. 

- Ystäväni oli alunperin laittanut salaattiin myös oliiveja, joten lisää niitä jos tykkäät
- käyttämässäni siemensekoituksessa oli kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä sekä soijapapuja, se on hyvä, mutta muutkin varmasti toimii
- tosi hyvää pelkiltäänkin, mutta toimisi myös grillijuttujen lisukkeena loistavasti







--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan