Pages

Gambialaista ruokaa

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Kirosin tässä eräänä päivänä tuota ainaista ruoanlaittoa, vaikka keittiössä mielelläni häärinkin. Siinä kuitenkin muistin suhteuttaa tätä omaa ruoanlaittoani tuohon gambialaiseen. Siellä moni kokkaa avotulella ulkona. Ei ole koneita helpottamassa ja vesikin nostetaan kaivosta. Ruokaostokset tehdään torilla joka aamu - ei kerran viikossa automarketista. Miehiä ei usein keittiössä näy, ellei sitten juoruilemassa ruoanlaittajan kanssa. Meidän mummolassa ruoan laittaa useimmiten mieheni veljen vaimo - apukäsinä on naapurin naisia ja lapsia sekä ajoittain esimerkiksi mieheni sisko. Kolme kertaa päivässä hän kokkaa - aamupalan, lounaan ja päivällisen. 



Yksi parhaista asioista Gambian reissuilla on ruoka. Myös kokonaisuudessaan ruokailuhetket perheen ja ystävien kanssa pääsevät listalla melko korkealle - toki myös Suomessa. Hyvän ruoan ympärille kun kokoontuu, niin ei voi mennä kovin pahasti metsään. 

Gambiassa syödään paljon riisiä. Se on pohjana oikeastaan kaikissa ruoissa. Kalaa syödään paikasta riippuen melko paljon myös, kanaa ja naudanlihaa jonkin verran. Joissain kristityissä perheissä syödään myös porsasta, mutta ymmärtääkseni kovin yleistä se ei ole. Kasviksia syödään kauden mukaan, kuten myös hedelmiä. 

Meillä kasvaa anoppilassa ainakin mango-, appelsiini-, lime-, avokado-, cashew-, papaya- ja banaanipuita. Lisäksi siskot kasvattaa sipulia ja tomaatteja. Jonkin verran omavaraisuutta siis ainakin noiden hedelmien suhteen. 




Monesti tuntuu, että pyöritellään muutamaa samaa ruokaa koko ajan. Benechin ja Domoda ovat ruokia, mitä vieraille useimmiten tarjoillaan. Benechin on varsinkin juhlaruokaa. Joissain perheissä on kiertävä ruokalista tyyppinen ratkaisu, jonka mukaan viikon ruoat valmistetaan. Gambialaisia ruokalajeja on kymmenittäin, vaikka lomaillessa ja näin 'vieraana' tuntuu, että niitä tosiaan on vain nuo muutama. Pakko on kyllä myöntää, että osan ruoista jätän ihan suosiolla syömättä. Eli ihan mukisematta syön Benechiniä ja Domodaa ja Yassaa kaksi viikkoa, koska ne harvoin menee metsään. 



Kaikki nämä ruokakuvat kuvaavat erilaisia tapoja valmistaa Benechiniä. Se on siis mausteinen riisipohjainen ruoka, jota on yleisesti vaaleaa ja punaista. Kokista riippuen on riisin seurana tarjolla erilainen kattaus vihanneksia ja lihaa - välillä jopa kananmunaa.  Tämä on minun suurimpia suosikkiruokiani ja onneksi isämies osaa sen valmistaa melko hyvin. Saadaan herkutella kotonakin, vaikka eipä ole mieheni siskon Benechinin voittanutta. 

Kotioloissa ruoka tarjoillaan useammalta isolta lautaselta, joista syö useampi yhtä aikaa. Paikalliset syövät usein sormin (mikä on oma taitolajinsa), mutta myös lusikalla syö osa. Haarukkaa ja veistä ei kovin monessa kodissa ole tullut vastaan. 

3 kommenttia:

  1. Mun täytyy myöntää, että mulla on nyt ollut hieman vaikeuksia tän gambialaisen ruoan kanssa viimeinen kuukausi..aika usein ruoka on ollut sellaista, että ei tee mieli. Benechin on munkin lemppari ja yassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen kyllä, että pidemmän päälle vois alkaa tökkimään. Ja ne kaikki vihreät lehtijutut on mulle ällötyksiä, kyllähän niitäkin syö, mutta.. Benechin ja yassa on <3

      Poista
    2. Ps. olispa mielenkiintoista kuulla teidän ruokailutottumuksia siellä!

      Poista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan